Pyöräilijän asialla Espoossa – Teesit allekirjoitettu!

Olen työmatkapolkupyöräilijä ”normaalioloissa”. Haluan edistää pyöräilyä sekä mielen että kunnon kohentajana.

Omana teemanani on, että saadaan kaupunkipyörät 3-5 km säteellä asemista. Muun muassa Karakallio tarvitsisi kipeästi kaupunkipyörät, koska Sellon ja Kilon asemille on todella kätevä pyörämatka. Tätä asiaa haluan viedä eteenpäin.

Helsingin Polkupyöräilijöiden
Kuntavaaliteesit Espoossa 2021

Espoo on sitoutunut edistämään pyöräilyä ja nostamaan sen osuuden liikenteestä 15 prosenttiin vuoteen 2024 mennessä. Pyöräilyn lisääminen ei ole itseisarvo, vaan keino kohti turvallista, terveellistä ja viihtyisää kaupunkia.

Pyöräilyn lisääminen on keskeinen osa Espoon tavoitetta olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Ilmastopäästöjen ohella pyöräily auttaa vähentämään myös melu-, pakokaasu- ja pienhiukkaspäästöjä.

Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää oikeita toimenpiteitä ja vaikuttavia investointeja Pyöräilyn edistämisohjelman mukaisesti. Tavoitteisiin voidaan päästä vain laadukkailla väylillä, jotka eivät katkea vaarallisiin työmaajärjestelyihin tai huonoon talvikunnossapitoon.

Liikennebarometrin mukaan espoolaisista 86 prosenttia suhtautuu pyöräilyn edistämiseen positiivisesti. 

Teesit, jotka allekirjoitin! Terkuin, Päivi

  1. Kiertotiet kuntoon

Espoon pyöräilyn edistämisohjelman mukaan 82 prosenttia Espoossa pyörällä liikkuvista kokee työmaat esteeksi liikkumiselleen. Kasvavassa kaupungissa työmaita ei voida välttää, mutta niiden aiheuttamia haittoja voidaan vähentää. Espoon tulee yhdessä Helsingin, Vantaan ja Kauniaisten kanssa päivittää poikkeusjärjestelyitä koskevat toimintatavat.

Jalankulun ja pyöräliikenteen reitit eivät saa katketa ja kiertoteiden on oltava selkeitä sekä riittävän leveitä ja tasaisia. Tila kiertotietä varten otetaan tarvittaessa ajoradalta. Työmaiden valvontaa on lisättävä ja ohjeistuksen noudattamatta jättäminen sanktioitava. Tavoitteena tulee olla liikenneympäristö, joka on työmaan kohdalla yhtä turvallinen kuin tavallisissakin oloissa.

  1. Talvikunnossapito kuntoon harjaamalla ja aurausta parantamalla

Pyöräliikenne on ympärivuotista liikennettä: talvella yhtä turvallista ja helppoa kuin kesälläkin, kunhan väylät pidetään kunnossa. Tehokkain tapa pitää väylät puhtaana on lumen ja sohjon poistaminen harjaamalla. Harjauksen rahoitus on vakinaistettava ja harjaamalla hoidettavaa reitistöä laajennettava kattamaan kaikki pääreitit.

Muilla reiteillä on tehostettava aurausta. Talvihoidon parhaita käytänteitä on haettava kunnista, joissa talvikunnossapito auraamalla on toimivaa ja tehokasta, kuten Oulusta. Huomiota on kiinnitettävä etenkin polanteen ja sohjon poistoon sekä yksityiskohtiin, kuten aurausvallien poistoon risteyksistä. Terävä sepeli on vaihdettava renkaita puhkomattomaan materiaaliin.

  1. Uudet suunnitteluperiaatteet käyttöön

Laadukkaat ja turvalliset järjestelyt edellyttävät nykyisten suunnittelukäytäntöjen nykyaikaistamista. Espoon tulee ottaa käyttöön uusi Väyläviraston Pyöräliikenteen suunnitteluohje.

Tärkeimpiä parannusta vaativia asioita ovat risteysjärjestelyt, reunakivet, laadukkaat yhteydet keskusten välillä sekä turvalliset yhteydet kouluihin. Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden turvallisuus edellyttää toisistaan erillisiä jalkakäytäviä ja pyöräteitä. Hiljaisilla kaduilla ei tarvita pyöräteitä, vaan parhaita ratkaisuita ovat autoliikenteen rauhoittaminen ja pyöräkatujen rakentaminen.

  1. Länsibaanaa pitkin Matinkylään vuonna 2025

Pyörä on kilpailukykyinen kulkutapa pitkilläkin matkoilla, ja sähköavusteisuus parantaa kilpailukykyä entisestään. Pyöräliikenteen täysi potentiaali saavutetaan vain tarjoamalla laadukkaita yhteyksiä keskusten ja kaupunkien välille.

Espoon baanaverkon rakentaminen on vasta alussa. Länsibaanan suunnitelmat ovat jo valmiina. Rakentaminen on käynnistettävä niin, että Länsibaana valmistuu vaalikauden aikana eli vuoteen 2025 mennessä.

 

21.2.2021. Miksi olen mukana?

Olen mukana, koska haluan vaikuttaa aktiivisesti espoolaisten hyvinvointiin ja parempaan elämään mm.:

  • Yrittäjämäinen asenne elämään, ja yhteisöllisyyden tukeminen
  • Yrittäjien tarpeet joustavammin huomioon  mm. start-upeille ja pienille yrityksille tiloja Espoossa näin taataan palvelut tasapuolisesti espoolaisille
  • Opiskelu ja kouluttautuminen kunniaan; syrjäytymisen ehkäisy
  • Valinnanvapaus palveluihin julkiset/yksityiset
  • Tiukka budjettikuri ja valvonta. Arkeen liittyvät palvelut ylläpidetään kuten 2. luokkalaisten iltapäivähoito.
  • Ikääntyville lähipalveluja kasvokkain, ateria edullisemmaksi palvelutaloissa, sekä liikkuminen maksutta julkisessa liikenteessa 9-14 ajalle

22.2.2021 Esittelyni Pohjois-Espoolaisille entisenä Örkkiniityn asukkaana

Hyöty minusta Espoon politiikassa Pohjois-Espoolaisille:

Olen Päivi Käri-Zein, KTM, lehtori ja 3 nuoren äiti, entinen pohjoisespoolainen Örkkiniitystä. Toimin  koulutuksen asiantuntijana Haaga-Heliassa kansainvälisen yritystoiminnan lehtorina ja  mm. Laurean  alueneuvottelukunnassa ja Omnian tarkastuslautakunnan varajäsenenä.

Tunnen Pohjois-Espoon tarpeita, koska aiemmin vaikutin Kalajärvellä omakotiyhdistyksen hallituksessa ja olen ollut haastateltavana mm. aiemmissa vaaleissa asukasyhdistyksen vaalipaneelissa. Harrastustoiminnassani Pohjois-Espoon Lionsien jäsenenä kuulen koko ajan alueen kehityskuulumisia ja -tarpeita. Alueelle jäi myös runsas joukko ystäviä ja heidän kanssaan liikun paljon Pohjois-Espoossa: hiihdän, laskettelen, uin, sienestän ja nautin entisten kotikulmieni luonnonläheisyydestä ja ystävällisyydestä. Asuessani siellä sydämeeni jäi ikuisesti alueen kylähenkisyys ja yhteisöllisyys.

Mitä olen tehnyt Pohjois-Espoon hyväksi: Pohjois-Espooseen liittyen olen vienyt eteenpäin sujuvien liikennejärjestelyiden edistämistä, erityisesti bussiliikenteen lisäämistä sekä aikoinaan Hiirisuon asukaspuisto- ja ampumarata-asiaa. Toinen tärkeä asia kautta vuosien on ollut liikenneturvallisuus (mm. tälläkin hetkellä vaarallinen Lahnuksen tie). Tärkeitä kysymyksiä on useita. Mielenkiintoinen asia on pikaraitiotie, joka kulkisi v.2030 mennessä Leppävaarasta Kalajärvelle.  Lisääntyneen asutuksen myötä kaupungin on investoitava monipuolisiin ratkaisuihin. Pyöräilijät on erityisesti pidettävä mielessä sekä linja-autoliikenteen sujuvoittaminen.

Ideoita alueen kehitykseen: Tähän päivään kuuluvat erityislukiot. Yhä edelleen kannatan ajatusta, että luonnontiedelukio saataisiin Kalajärvelle. Alue tarjoaisi loistavan ympäristön tällaiselle lukiolle. Lisääntyneen asukaskannan myötä lukiolle olisi kysyntää. Pienkoulujen säilyminen on tärkeää. Terveyskeskuksen palvelut ja kirjasto ovat välttämätön kulttuurilisä Kalajärvelle. Vanhuspalveluja tulisi kehittää. Tämä on vaikea asia, sillä kunnallisiin palvelukeskuksiin pääsee vain palveluntarpeen perusteella ja korvamerkittyjä paikkoja ei kunnalliselta puolelta saa.

Oman asuinalueen tunteva ihminen paras edustamaan kunnallisissa tehtävissä. Faktaa on, että  harvalla poliitikolla on kokemusta Pohjois-Espoosta ja on välttämätöntä, että poliitikot, joilla on energiaa ja intoa Pohjois-Espoon kehittämiseen tekevät valtuustossa yhteistyötä. Parhaiten viemme niitä asioita eteenpäin, joista saamme tietoa alueen asukkailta. Nämä nettisivut ovat erinomainen tiedotusväylä asioihin.

Hyvä asukas, kunnallispolitiikassa vain yhdessä tekemällä saa aikaan kestäviä tuloksia. Olen saanut ollut mukana kehittämässä Pohjois-Espoota kokonaisvaltaisesti yli 16 vuotta, jonka aikana minulle on muodostunut kattava sekä virkamies- että luottamusmiesverkosto eri puolueiden edustajista erilaisten asioiden eteenpäinviemiseen.  Haluan edelleenkin toimia sinun, pohjoisespoolaisen, äänitorvena Espoon luottamustoimissa.

23.2.2021 Elä ja Asu -palvelutaloja lisää Espooseen

Ikääntyvien tarpeet tulee huomioida – tämä on minulle yksi prioriteettiasia!

Elä- ja Asu tyyppisiä palvelutaloja tulisi suunnitella kiireesti Espooseen kaikkiin viiteen kaupunkikeskukseen lisää. Suunnittelu ja toteutus vievät runsaasti aikaa.

Kun Leppävaarassa avattiin 2017 tämän tyyppinen keskus,  se oli välittömästi täynnä. Olin itse keräämässä nimiä adressiin, jotta tontti saadaaastian tähän tarkoitukseen. Se ei ollut helppoa.

Tulevien kaupunkisuunnittelulautakuntalaisien olisi otettava tämä yhdeksi tärkeäksi prioriteetiksi suunniteltaessa Espoon tulevia rakennus- ja investointiprojekteja. Ikääntyvät ihmiset haluavat asua lähellä kotiseutuaan sen jälkeen kun omassa kodissa asuminen on tullut mahdottomaksi.

Alla kuvaus vuoden 2017 avajaisista Leppävaaran Elä- ja Asu palevlutalosta.

Kansan olohuone sykkii elämää Leppävaarassa

Elä ja Asu -palvelutalon epävirallinen tutustumistilaisuus sai tunteet kuumenemaan sekä hyvässä että pahassa yli 400 vanhuksen voimin, kun ovet avautuivat  6.3.2017

Kirpeänä pakkaspäivänä rollaattorein ja muilla keinoin liikkeellä oli suuri joukko yli 70-vuotiaita ihmisiä. Tuolit loppuivat auttamattomasti kesken, tai niitä ei kaikkia ollut vielä edes tuotu. Kahvit puuttuivat.  Useat vanhukset eivät alkuryntäyksellä mahtuneet edes sisään, vaan poistuivat mutisten paikalta. Väenpaljous yllätti kaikki, etenkin hyvätahtoiset järjestelijätahot – Leppävaara-seuran ja Leppävaara-asukasfoorumin organisaattorit.

Päivä oli kuitenkin ilon päivä: nyt on Leppävaarassa 140- paikkainen palvelutalo, jonne asukkaat voivat muuttaa 20. maaliskuuta. Keräsimme Miriam Martikaisen kanssa 19.11.2008 adressia talon sijainnin ja sisällön puolesta. Nyt kun projekti vihdoin toteutui, voi Espoota onnitella. Upea palvelutalo paraatipaikalla on valmistunut Sellon palveluiden tuntumaan kauniilla näkymällä kartanon puistoon. Talon arvoja ovat ravitsemus, liikunta ja yhteisöllisyys.

Ongelma on, että toisen palvelutalon tulisi olla jo rakenteilla samalla suunnalla ja kolmannen talon piirustusvaiheessa. Näin ei ole. Onko mahdollista päättää, että uusiin palvelutaloihin tulisi korvamerkitty lukumäärä paikallisille leppävaaralaisille? Nyt talo täytetään suurimmassa palvelun tarpeessa olevilla, eli leppävaaralainen saatuaan päätöksen palvelutalopaikasta voi joutua vaikka Kauklahden palvelutaloon.

Ei ole näkyvissä suuntausta, että vanhukset voisivat kunnallisissa palvelutaloissa jäädä oman asuinalueensa taloihin. Minne saamme mahtumaan alati kasvavan palvelutalon tarpeessa olevat ikääntyvän kuntaväestömme? Miten ikääntyvien ääntä kuunnellaan palveluratkaisuja tehtäessä Espoossa?

Päivin päivästä 4.3.2017

Leipä. tuo suuri ongelma jo yli puolen vuoden ajalta. Tiedättekö – kaupat ja leipomot valmistavat aivan liikaa leipää. Yksi vapaaehtoistyöntekijä tuo sitä minulle, vaikka joka ilta halutessani. Hän kerää useasta paikasta leipää, ja ellei hän saa sitä jollekulle jaettua, pitää maksaa kattopaikkamaksu ja viedä se jätteeksi. Hyvä tänään tai eilen leivottu leipä. Jos tiedät tarvitsijoita, tai mieluummin jonkun joka haluaa jakaa sitä eteenpäin. Soita minulle. Huomenna aamustakin leipää olisi tarjolla, sillä puolenyön aikaan sitä tulee n. 5 jätesäkillistä minulle. Sekä yksittäispakattuna, että leipomosta irrallisena.

Tässä on yksi hyvä puoli: en ole eläissäni maistanut näin montaa eri lajia leipää. Mutta: aikaa leivän jako-organisointiin menee helposti 2-3 tuntia, ja siltikin päädyn viemään sitä hyväosaisille ystävilleni. Sanoisinko, että vapaaehtoistyötä tulee pelkästään leipään liittyen tehtyä ”riittävästi”.

Leipä pakattuna autoon suuntasin Espoon seurakuntayhtymän Tulevaisuusfoorumiin, joka oli aivan loistava.  Sen avasi kirkkoherra, kaimani Päivi Linnoinen. Suomen Pankin ennustepäällikkö Juha Kilponen jatkoi upeasti muuttuvan maailman haasteita itseäni suuresti aina kiinnostaneesta talousnäkökulmasta. Pieni mainos: voitin yläasteella luokkamme talouskilpailun, ja siitäkös se innostus kauppakorkeaan virisi. Palkitsimisilla on suuri merkitys pienen ihmisen elämään!

Tämän jälkeen oli todella itseäni kiinnostava luento kaupunkikuvasta ja sen kehityksestä. Sen piti Helsingin yliopiston kaupunkisosiologianprofessori Matti Kortteinen. Hänen luennostaan voisi kirjoittaa enemmänkin. Se oli kerrassaan loistava, ja auttoi ymmärtämään montaa nykyistä kehityssuuntaan Espooseenkin liittyen. Yksi tärkeimpiä kysymyksiä itselleni oli miten korttelit rakennetaan niin, että ne ovat turvallisia. Toinen oli kotoutoutumiseen liittyvä kysymys. Meillä Suomessa poliisin toimintaa leimaa hänen mukaansa ”lähes käsittämätön rauhallisuus ja pitkämielisyys”. Näin on ollut, ja toivottavasti näin jatkuu. Monet maahanmuuttajat ovat tottuneet toisenlaiseen poliisin käytökseen, ja he kokevat poliisit uhkana ja kieltäytyvät toimimasta yhteistyössä. Haasteita on ilmassa.

Tulevaisuusfoorumi antoi konkreettisia työkaluja miettiä missä mennään ja mitä mahdollisia suuntauksia meilläkin on mahdollisesti edessä. 20-24 vuotiaiden työllisyystilanne on huolestuttava koko Suomessa. He ovat myös ryhmä, joka helposti syrjäytyy. Professori Kortteiselta sain idean m iten mielenkiintoista olisikaan tutkia mikä katujen kulttuuri on Espoossa. Etenkin puolenyönaikaan. Itselleni on ollut nimittäin säikähdyttävä kokemus kun huomasin pelkääväni kotimatkalla ilta-aikaan…

Tämän päivän vaalijalkautumistyö sujui Lippulaivassa loistavasti. Minulla oli kaksi Päivin ”brändiryhmän” henkilöä mukanani. Kiitos Susanta ja Kirsi! Olin myös etäisesti läsnä Railin avulla Espoonkeskuksen vaalipaneelissa. Kiitos Raili!  Jos olet kiinnostunut tulemaan ryhmääni tekemään vaalityötä, ota yhteys. Pidämme 12.4. tiimipalaverin klo 16. Paikan ilmoitan sinulle henkilökohtaisesti. Tule iloiseen seuraamme jakamaan ajankohtaisia asioita ja verkostoitumaan uusiin ihmisiin. Ei ole yksi eikä kaksi kertaa kun vaaliryhmässäni joku on saanut työpaikan tai tutustunut tärkeään kontaktiin työhön liittyen. Ystävyyssuhteitakin tullut useita.

Päivin päivä jatkui perheen ja ystävien parissa. Kuntoilun merkeissä tanssahdellen voimia keräten huomiseen päivään. Kiitos jos/kun jaksoit jakaa tämän päivän blogini. Kommentit ja kysymykset ovat tervetulleita!

Arman Alizad


Leppävaaran kirkossa oli Arman Alizad haastateltavana 1.3.2017. Hänen puheensa lisäsi ymmärrystä erilaisuuden kohtaamisesta. Itsellenikin on tärkeää, että ihmiset otetaan ihmisinä ja toiminta on aitoa.

Kaupunkisuunnittelu kasvun mahdollistajana

Rakentaminen

Raideliikenneratkaisut ohjaavat rakentamisen painopistealueita ja kunnan täytyy poistaa esteitä täydennysrakentamisen tieltä. Kunnan on pidettävä huolta siitä, että kaavoitus ja rakennushankkeiden lupaprosessit ovat sujuvia ja asiantuntevia. Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen ja kehittäminen tulisi nähdä mahdollisuutena.

Kulkuyhteydet

Raideliikenteen lähitulevaisuuden hankkeet on Espoossa ratkaistu jo varsin mallikkaasti. Länsimetron valmistuminen ja päätös raide-Jokerista parantavat Espoon liikenneyhteyksiä ja tulevat todennäköisesti vähentämään autoliikennettä. Pidän tärkeänä liikenteen kehityskohteena pyöräily-ympäristön parantamista. Espoossa ja koko pääkaupunkiseudulla on jo hyvässä alkuvauhdissa pyöräilyn yhteinen markkinointistrategia 2016-2020, jonka avulla halutaan luoda pääkaupunkiseudusta yksi maailman pyöräilymetropoleista. Espoossa tulee satsata pyöräily-ympäristöjen liikennesuunnitteluun ja huomioida pyöräily liikennesuunnitteluviraston henkilöstöä rekrytoitaessa.

Palvelut

Peruspalvelut on oltava kunnossa ja jokaisen saatavilla. Emme saa unohtaa ikäihmisiä ja heidän mahdollista tarvetta saada palveluita kasvokkain.

Viihtyvyys

Viihtyvyys on jokaisen espoolaisen yhteinen asia ja tavoite. Keskinäinen kunnioitus ja toistemme arvostus ovat avain sopuisaan yhteiseloon.

 

Koulutus tärkeä Espoon brändille

Espoon on panostettava koulutukseen. Espoon brändi ja maine on vahvasti hyvää peruskoulutusta painottava. Nuorista on pidettävä huolta. Tavoitteena on oltava se, ettei yksikään koulupudokas syrjäydy näköalojen ja mahdollisuuksien puuttumisen vuoksi. Tehtävämme on tukea nuoria kasvumatkalla osaksi yhteiskuntaa sekä panostaa koulutuksen tasoon ja oppimisympäristöjen laatuun. Elinikäinen oppiminen on mahdollistettu nyttemin Omniaan siirtyneen kansalaisopiston avulla. Tätä suuntaa pitää edelleen jatkaa ja tukea.

Tällä hetkellä koulujen fyysiset tilat ja homeongelmat tuottavat melkoisesti ongelmia sekä kustannuksia. Jotain on muuttunut rakentamisessa ja rakentamisen valvonnassa sekä erityisesti ylläpidon ja huollon tasossa. Nämä asiat pitää korjata pikimmiten. Kunnan pitää valvoa omistamiensa kiinteistöjen rakentamista, korjausta, kuntoa ja erityisesti ylläpitoa, jotta saadaan aikaan kestäviä tuloksia. Ei pelkästään rakentamisen, suunnittelun tai valvonnan puutteet aiheuta terveyshaittoja ja suuria taloudellisia tappioita vaan laiminlyönnit ja osaamattomuus huollon ja ylläpidon saralla.